Kerroin etta pelaan koripalloa taalla koulun varsity joukkueessa ja meidan pelit meni kaikinpuolin tosi hyvin, koska havittiin vain kaksi tavallista sarjapelia.
Koska pelattiin niin hyvin niin meidat sijoitettiin neljanneksi Eastern Conference:issa ja paastiin valiera peleihin mitka pelattiin parin tunnin ajomatkan paassa Chapel Hillista. Pelipaikkana oli iso jaahalli jossa kentta oli rakennettu jaan paalle. Siella areenalla oli hieman outoa pelata koska tilaa oli niin paljon. Syvyysnako korille oli ihan pielessa koska takana ei ollutkaan nyt seinaa kuten tavallisissa koulun liikuntahalleissa.
Conference:n numero ykkonen pelasi nelosta vastaan ja kakkonen ja kolmonen keskenaan, vastustaja siis oli Eastern Conference:in numero ykkonen Eastern Wayne. Peli oli tiukka mutta voitettiin kymmenella pisteella mika siis tarkoitti etta paastiin pelaamaan viela seuraavana paiva toisen ottelun voittajaa vastaan. Lauantain peli oli Rockingham Countya vastaan, peli olikin helpompi ja voitettiin 20 pisteella. Kaikki oli tosi innoissaan koska taman pelin voittaja paasi State Championship finaaliin! Saatiin tietaa etta finaalissa Western Conference:n voittaja meita vastassa olisi Hickory sama joukkue joka oli ollut myos edellisvuoden finaalin vastustaja. Uusinta ottelu olisi siis tulossa. Lauantaina myos mun hostperhe ajoi tuon kaks tuntia katsomaan meidan pelia ja olin tosi mahtava fiilis kun nekin oli kannustamassa. I have the best hostfamily ever!
Maanantaina pidettiin vapaapaiva, koska oltiin edellisella viikolla pelattu viisi pelia, ja huilattiin vahan. Tiistaina sitten alkoi taas normaalit treenit koulun jalkeen ja kaytiin koko tama viikko lapi Hickoryn pelitapaa, vahvistettiin meidan omaa pelityylia, katsottiin pelivideoita ja luettiin scouttaus papereita ja tilastoja. Taas tuli paljon tunteja vietettya liikkasalissa. Mulla oli viela torstaina orkesteri konsertti joten juoksin keskiviikkona ja torstaina seka orkassa etta koristreeneissa koulun jalkeen.
Lauantai aamu 14. maaliskuuta siis koitti ja mom teki mustikka pannareita aamupalaks. Alexa lahti hyvin aikaisin tekemaan yliopistoon valmistavaa SAT testia ja Sean ja dad oli vuorilla viikonlopun mittaisella pyorailylla. Puolenpaivan maissa kokoonnuttiin koko korisjengi koululle ja heitettiin siella salissa vapareita ja alettiin keskittymaan peliin. Kaikki finaalit siis pelattiin tana vuonna UNC Chapel Hill:in Carmichael areenalla joten meidan koulu oli tan turnauksen isanta. Matkustettiin koko jengi yhessa bussilla paikalle ja kaikki oli tosi innoissaan kun nahtiin meita edeltavaa pelia ja halli oli IHAN taynna! tossa pelissa oli varmasti muutama tuhat katsojaa kun yksi katsomon sivuista oli suljettu pois. Noh meidan peli alkoi ja 3A Championship finaalissa olikin myos ihan mukavasti porukkaa. Tigersien kannattajat kullankeltaisissa paidoissa ja Hickoryn punaisissa.
Pelattiin hyvin ja puoliajalla oltiin vain 5 pistetta tappiolla. Sitten toisella puoliajalla oltiin ihan hyvin kans messissa mut ero kuitenkin kasvoi koko ajan, porukka alkoi olla stressaantunutta vaikka stempattiin kovaa. Hickory oli vahva. Lopputuloksena siis vertavuotava nena, yhdet oksennukset ja muutamat kyyneleet seka 18 pisteen tappio. Mulla oli mun omasta (ja coachinkin) mielesta tosi hyva peli ja sain ihan paljon peliaikaa. Meidan coach sanoi pelin jalkeen etta pitaa ajatella niita monia asioita mita tehtiin hyvin ja paastiin finaaliin saakka ja pelattiin kovaa. Vaikka nimi "State Champion" kultamitalin takapuolella "State Runner-up:in" sijaan olisi ollut mahtava, taa kokemus pelata osavaltion parasta koripalloa vaihtovuoden aikana on antanut mulle tosi paljon ja en vois olla kiitollisempi mun perheelle taalla joka on kuskannut harkkoihin ja takaisin ja ollut viela plussana peleissa kannustamassa!
When I heard last March 2014 that I'm going to spend my exchange year in Chapel Hill where the varsity girls were just won the State Championship my little dream was to play with them in the Championships this year (and to win it), and that came true. Thank you my awesome families here and back in Finland to making that possible!
This post was deep, very deep.
Essi
Pelattiin hyvin ja puoliajalla oltiin vain 5 pistetta tappiolla. Sitten toisella puoliajalla oltiin ihan hyvin kans messissa mut ero kuitenkin kasvoi koko ajan, porukka alkoi olla stressaantunutta vaikka stempattiin kovaa. Hickory oli vahva. Lopputuloksena siis vertavuotava nena, yhdet oksennukset ja muutamat kyyneleet seka 18 pisteen tappio. Mulla oli mun omasta (ja coachinkin) mielesta tosi hyva peli ja sain ihan paljon peliaikaa. Meidan coach sanoi pelin jalkeen etta pitaa ajatella niita monia asioita mita tehtiin hyvin ja paastiin finaaliin saakka ja pelattiin kovaa. Vaikka nimi "State Champion" kultamitalin takapuolella "State Runner-up:in" sijaan olisi ollut mahtava, taa kokemus pelata osavaltion parasta koripalloa vaihtovuoden aikana on antanut mulle tosi paljon ja en vois olla kiitollisempi mun perheelle taalla joka on kuskannut harkkoihin ja takaisin ja ollut viela plussana peleissa kannustamassa!
When I heard last March 2014 that I'm going to spend my exchange year in Chapel Hill where the varsity girls were just won the State Championship my little dream was to play with them in the Championships this year (and to win it), and that came true. Thank you my awesome families here and back in Finland to making that possible!
This post was deep, very deep.
Essi
